Hornanhovi sijaitsee Keski-Suomessa, Haamurannassa, idyllisessä järvikylässä, jossa järven sinisyys saa parikseen lehtipuiden vihreyden. Postikorttimaisen kaunis kotikylämme muutamine peltoineen sekä laajoine hevos- ja lammaslaitumineen tarjoaa upeat puitteet niin (vakavallekin) hevosharrastukselle kuin maatilamatkailulle. Naapurimme onkin maatilamatkailuun satsannut tila, jonka miljöö on tuttu lukuisille suomalaisille vertaansa vailla olevana hää- ja juhlapaikkana. (Puhumattakaan tilan emännän taivaallisissa ruoista!) Me Hornanhovilaiset olemme kerran jos toisenkin osallistuneet juhliin jonkun hevosemme kanssa toteuttaen joko juhla-ajelun tai vaikka morsiamen ryöstön hevosen kanssa.
Tallimme on valoisa, kodikas ja käytännöllinen, enemmän perinteisen maalaistallin kuin modernin ratsastuskeskuksen näköinen. Tiloistamme löytyvät kuitenkin kaikki nykyajan mukavuudet, ja ennen kaikkea; suuret, avarat tilat on suunniteltu niin, että työnteko on helppoa karsinoiden siivouksesta loimien kuivatukseen. Tarha- ja laiduntilaa meillä on niin runsaasti, että kesäisin yksi lisätuloistamme onkin nuorisolaitumien pito myös ulkopuolisille hevosille. Omat hevosemme ulkoilevat mahdollisimman paljon, kesäisin usein yötä päivää. Kaksi suurta kenttää, eristetty maneesi, laajat hiekkatiemaastot sekä pitkä pätkä järvenrantaa takaavat kuvankauniit puitteet niin rennolle hevostelulle, tavoitteelliselle treenaamiselle kuin kilpailuden puitteiksi. Hyödynnämme etenkin järveä; hevosemme pääsevät usein rantakahluille sekä uintireissuille, parhaat uimarimme soutuveneen perään.
Tallimme tarjoaa vuosittain laidunpaikkoja niin ori- kuin tammavarsoille omien suomenhevostemme seassa. Vuosikkaat, parivuotiaat ja kolmevuotiaat laiduntavat omissa porukoissaan kasvaen ja leikkien ikätovereidensa kanssa. Erikoisuutemme on kolmivuotiaiden orien laidun, joka sijaitsee ikiomassa saaressamme. Haamunhuoman saareen hevoset viedään uittamalla, mikä yksinään on melkoinen kokemus, jonka taika ei ole kadonnut mihinkään vuosien saatossa.
Paratiisissakin on varjonsa; kerrotaan, että Haamurannassa kummittelee. Kas siitä tallin nimikin juontaa juurensa, sitkeistä paikallisjuoruista. Ilmeisesti järven yllä, usein rantaan asti lipuva usva on ollut omiaan kiihottamaan ihmisten mielikuvitusta.
Kerrotaan, että rannallamme voi kohdata nuoren, korkeintaan kolmekymppisen naisen vanhahtavassa olkihatussa ja kesämekossa katselemassa järvelle ja Haamunhuomaan. Puhuteltaessa nainen kertoo odottavansa laivaansa. Rannalla ei kuitenkaan ole koskaan ollut kummoista laituria, saati mitään laivaliikennettä. Nainen katoaa, kun vähänkään käännät katsettasi. Osa hevosista hermostuu rannalla, mutta sehän nyt johtuu siitä, että ratsastajaa jännittää kummitusjuttujen vuoksi.
..vai johtuuko sittenkään?
Minka Suvanen - pääpiru, paikan omistaja, ikä 26-vuotta. Minka on hyväsydäminen ja rehellinen nuorinainen, joka on elämänsä aikana kokenut jos jonkinlaisia kolhuja. Hän on pienestä tytöstä lähtien seurannut isänsä jalanjälkiä ja yrittäjä henkeä löytyy. Hornanhovi on hänen ensimmäinen oma yrityksensä, edes pienissä määrin. Kaiken hän tekee rakkaudesta hevosiin. Huumorintajuinen, ilkikurinen ja rento - nämä sanat kuvaavat parhaiten Minkaa. Hänestä ei aina uskoisi, että juuri tämä nainen on paikan omistaja, koska Minka vain on niin iloinen ja pirteä. Pinna ei ole koskaan kireällä ja vaikka kuinka hermostuttaisi, hän ei näytä sitä ulospäin. Minka on aloittanut hevostelun pienestä vaippaikäisestä lähtien. Heidän perheellä oli kotitallissa muutamia poneja ja hevosia. Minka sai nauttia koko lapsuuden hevosten ympäröimänä ja hänen vanhemmat mahdollistivat hänelle jopa kilpailemisen este- ja kouluratsastuksessa. Teini-ikään jouduttua muut asiat alkoivat kiinnostaa ja hevoset saivat jäädä hetkeksi. Minka on opiskellut hevosalaa laajasti, hän tiesi jo alusta lähtien, mikä tulee olemaan hänen uravalinta. Nyt Minkalta löytyy hevostenhoitajan, ratsastuksen opettajan, ratsuttajan ja kouluttajan titteleitä. Minkalla on hyvä kosketus hevosiin ja hän toimii aina rauhallisesti ja määrätietoisesti, koskaan hermostumatta.
Vilma Suvanen - Minkan 24-vuotias sisko, joka majailee tallilla melkein joka päivä. Siskonsa tavoin, hän on myös kouluttautunut hevospuolella - eikä hänellä ole muuta elämää kuin hevoset. Vilma auttaa parhaansa mukaisesti arjessa ja hevosten treenaamisessa. Siskoksilla ei ole koskaan erimielisyyksi ja riitoja, mikä on ehkä jopa pelottavaa. Vila asuu vartin automatkan päässä Hornanhovista ja jos vain Minka vähänkään antaisi köyttä, Vilma keräisi kamppeensa lopullisesti ja kärräisi tavaransa Hornanhovin asuinrakennuksen vierashuoneeseen. Minka haluaa kuitenkin jonkun hajuraon siskoonsa. Vilma on hauskaa seuraa, ehkä vähän hiljaisempi ja omaan rauhaan vetäytyvä. Kun häneen tutustuu kunnolla, kuoren sisältä löytyy yllytyshullu koheltaja, jonka seurassa ei koskaan tule tylsää. Vilma rakastaa oreja ja niiden mahdollisia hölmöilyitä. Hevostaitoa riittää myös vaikeimpienkin yksilöiden kanssa ja nuoria hän käsittelee todella nätisti ja hallitusti.
Santtu Suvanen - Minkan avomies, ikä 29-vuotta. Santtu on alunperin raksatyöläinen, mutta on tutustunut Minkaan aikoinaan kengittäjän työnsä kautta. Myös Santun nuoruudessa on hevoset ollut isona osana elämää ja ne ovat jääneet elämään mukaan. Santtu auttaa tilan pyörityksessä, tekee perus miesten työt ja auttaa hevosten kanssa. Satulaan hän ei kovin usein ole halukas kiipeämään, mutta kärryillä istuu mielellään. Santtu käsittelee hevosia todella hienosti ja pärjää jopa nuorten hölmöilijöiden kanssa. Ei ole tullut vielä hevosta vastaan, joka saisi Santtua horjutettua. Santtu on hauska tyyppi, ehkä vähän flirttailija ja hölmöilijä. Työskentelee nyt läheisellä maatilalla auttaen heitä navetalla ja peltotöissä.
Kristian Hautakalve - On 30-vuotias tallimestari ja Hornanhovin yleismies, on tuntenut Suvasen siskokset käytännössä aina. Jo pikkupoikana hevosiin hurahtanut mies vietti nuoruutensa kylän talleilla, ensin pikkuhommia tehden ja hevosia harjaillen, sitten oman suomenhevosruunansa kanssa pitkin maita ja mantuja rymyten. Vaikka Kristianista vähän toivottiin perheyrityksen (Haamurannan ainoan kukkakaupan ja hautaustoimiston) jatkajaa, perhe vain tuki ja kannusti miestä hevosalan opinnoissa. Hevostenhoitajan, hevosagrologin ja tallimestarin ammatteihin valmistunut Kristian oli jo jäämässä hyväpalkkaiseen virkamiesvirkaan, kun Minka soitti ja tarjosi paikkaa Hornanhovista. Kristian on järjestelmällinen, tarkka ja tehokas työntekijä ("ihme nipottaja"), mutta kuitenkin reilu ja mukava työkaveri. Epäjärjestystä ja turhaa työtä karsastava mies viihtyy parhaiten joko fyysisen työn parissa tai maastoretkillä, yksin tai asiakasryhmiä opastamassa. Hyvänä tarinankertojana sekä kaikki Haamurannan tarinat ja juorut tietävänä (kiitos suulaan, ullataalasmaalaisen isoäitinsä) Kristian onkin oiva opas etenkin öisille kummituskierroksille. (hahmon tarinoinnista vastaa Lissu T.)
Nana - bordercollie, 3-vuotias. Nana on meidän tilusten seikkailija ja piristys. Nana lähtee mielellään ratsastuslenkeille mukaan. Ihmisiä kohtaan todella avoin ja sosiaalinen. Ei ole haukkuvaa tyyppiä mutta uuden ihmisen tullessa pihaan, Nana seuraa hetken kauempaa tilannetta ja uskaltautuu sitten tulla haistamaan tulokkaan kättä. Sen jälkeen Nanasta ei meinaa päästä eroon, koska se kerjäisi vain rapsutteluja. Nana uskoo hienosti puhetta ja poistuu kyllä paikalta, jos on tarvis. Nana osaa vauhdittaa myös hevosia tarhoissa, jos se sille päälle sattuu.