Huvin Hirmuhurja

Päiväkirja

☆ Estevalmennus

"Käytä nyt sitä ulkopohjetta, etkä anna sen kulkea lapaedellä! Vaihda raippa toiseen käteen ja huomauta sitä, että olet nyt tosissasi!" Kentältä raikui tutun kuuloiset huudot, kun olin satulassa vääntämässä alkuveryttelyä ja valmentajani alkoi hiljalleen olla kypsä hevosen toilailuun. Alkuun teimme, tai siis yritimme tehdä kouluharjoituksia, asetteluja ja väistöjä. Hurja oli kuitenkin huomionut kentän toisessa päässä olevat esteet ja sen mieli kuumentui jo pelkästä näkemisestä. Hevonen tuntui allani kuumakallelta, joka halusi vain juosta ja riehua. Tällä hetkellä kaikki tämä pieni hienostelu ja säätäminen oli sille liikaa. Olen saanut noottia valmentajaltani, kun en enemmän treenaa aikuisten oikeasti kouluharjoituksia. Hurja ei ole ihanin yksilö siinä, vaikka pitäisi ehdottomasti harjoitella... Kun lopulta saimme orin kulkemaan nätisti ympyrällä, ilman että hevonen kulki lapa edellä, siirryimme okserille. Hurja korskahti ja nyökytti päätänsä innoissaan. Hevosen työmoraali on kyllä kohdallaan, mutta aina ratsastajan pää ei meinaa pysyä vauhdissa mukana ja käsijarrussa joutuu vähän roikkumaan. Tein vielä muutaman laukkaympyrän ennen kun lähdin lähestymään okseria, joka oli 80cm korkuinen. Hurja oli aivan liekeissä ja ohissa joutui tosissaan yrittää hillitä vauhtia. Ensimmäinen lähestyminen meni ihan ookoo, askeleet menivät todella pitkiksi ja esteen ylitys tapahtui liian läheltä. Hurjalta löytyy kyllä kintuista ruutia, eikä tämmöinen sitä paljon hetkauta. Toisella kerralla nostettiin estettä 90cm, ja nyt sain vauhdin pysymään parempana ja esteen ylitys oli hyvä. Valmentaja huomautti useasti minun erittäin liikkuvaisesta jalastani, joka heiluu aina sinne tänne ja on välillä kriittisissä hetkissä väärässä paikassa. Myös pidätteissä olisi enemmän huomioitavaa. Kentällä oli pieni viiden esteen rata, jonka lopuksi suoritin metrin korkuisena. Käännökset menivät ihan hyvin, mutta minun tarvitsee ennakoida hieman paremmin askelvälejä ja kurveja. Hurja oli taas aivan liekeissä, se ei tähän touhuun väsy eikä ruuti lopu kesken. Reilusti sain kotiläksyjä ja näillä eväillä kohti menestystä! Kun vain oma mieli pysyisi tämän orin kanssa menossa mukana, kaikki olisi hyvin! Lähes aina radat on mentävä vähän käkkäri päällä, koska muuten esteet ylitetään semmosella ryminällä että heikompaa hirvittää... Me ei ainakaan aikavirheitä radoista oteta!

☆ Päiväkirjamerkintä

Olemme tehneet niin hirveästi töitä viimevuoden lopussa ja vähän tammikuussakin, että päätimme antaa Hurjalle pientä huilia tähän väliin. Keväällä oli pitkä lista kilpailuta, jonne toivottavasti tulemme vielä pääsemään. Hurja on ollut muuten terve, mutta kuiva ilma on aiheuttanut pientä yskää. Heinien kanssa joutuu olemaan tarkkana, ettei ne pölise. Hurjalla oli tänään kengitys ja samaan hengenvetoon raspaus. Viimeisimpään toimenpiteeseen ori tarvitsee rauhoittaa. Pelkkä raspaajan tuoksu aiheuttaa hevosessa kylmiä väreitä. Tiedä sitten, mistä se sen tajuaa mutta näin se vain on. Hurja venkuroi hetken, kunnes rauhoitusaine alkoi vaikuttamaan. Tero sai rauhassa huoltaa hevosen hampaat kuntoon. Suusta ei löytynyt mitään erikoista ja kaikki näytti hyvältä. Aamulla kävi kengittäjä, joka löi pojalle ihan uudet kengät jalkaan ja vuoli kaviot. Varsinainen kauneuden ja terveyden huolto päivä! Nyt Hurja saa nauttia pakkaskelistä, touhuta ratsuna kevyesti ja tehdä pitkiä maastolenkkejä. Ilma on ollut todella suotuisa ja inhottavat kurakelit on ohitettu. Hurjalla onneksi kengät pysyvät hyvin jalassa, vaikka alkutalven ja syksyn ori joutui tarpomaan todella runsaassa kuravellissä! Muutama tallin hevonen hukkasi kengät melkein viikon välein ja alkoi jo hiljalleen tuskastuttamaan, mutta onneksi omat taidot riittävät kengän kiinnitykseen. Hurjalla on ollut hyvä flow päällä ja ori on ollut oikein miellyttävä ja kiva kaikinpuolin. Mielestäni tauko tulee hyvään kohtaan, palkkana tästä kaikesta ihanuudesta.

☆ Päiväkirjamerkintä (estekilpailut)

Olin illan puunannut oria, joka ei aamulla näyttänyt läheskään siltä, minkä näköisenä sen olin karsinaan jättänyt. Oliko ollut liian raskas reeni eilen aamupäivällä, kun yöllä piti turpeeseen mennä iloisesti makoilemaan. Letit oli purkaantunut sieltä ja täältä. Onneksi kilpailupaikalle ei ollut kuin muutaman tunnin ajomatka ja startti oli vasta iltapäivällä. Hälyytin yhden tallityöntekijöistä apuuni aamuksi.

Lähdimme ennen puoltapäivää ajelemaan ja olimme hyvissäajoin perillä. Sinna lähti toimistoon papereiden kanssa ja minä otin Hurjan trailerista ulos. Tänään olime liikenteessä vain tämän yhden hevosen kanssa. Varikolla kävi vilinä ja vilske ja Hurja halusi ilmaantua paikalle mahdollisimman äänekkäästi. Ori huuteli jatkuvasti ja pyöri, kun yritin harjata sitä ja tehdä viimeiset fiksaukset letteihin. Meidän tuurilla viereisissä autoissa oli tammoja, jotka kiinnittivät Hurjan kaiken huomion. Olin jo aika puhki siinä kohtaa, kun oli tarkoitus nousta ratsaille...

Kävin veryttelemässä Hurjaa mutaisella ja pehmeällä veryttelyalueella. Vettä oli satanut kaatamalla ja pohja oli todella pehmeä ja liukas. Olimme laittaneet jokaiseen kenkään hokkeja neljä, mutta eipä nekään tuntunut pitävän alustassa kiinni. Pelottavan veryttelyn jälkeen kävin tutustumassa rataan ja Sinna huolehti vauhdikkaasta hevosestani. Rata oli meille mieluisa, koska välimatkan olivat pitkät ja se sopii täydellisesti Hurjalle! Mitään yllättäviä asioita en havainnut ja rata tuntui hyvältä. Ratapohja oli liukas nurmikenttä.

Meidän starttivuoro oli viidentenä. Veryttelyssä Hurja oli liitokavio, joka ei mielellään olisi vauhtia tiputtanut. Jalat olivat kokoajan liikkeessä ja se tuntui vähän turhankin jännittyneeltä. Nurmipohja ei ole koskaan ollut Hurjalle paras mahdollinen, mutta onneksi orin rohkeus kuljettaa sitä hyvin eteenpäin. Vain yksi ratsukko oli saanut nollaradan ennen meitä, toki olimme ensimmäisten joukossa. Kävin radalla esteet vielä kiertämässä Hurjan kanssa, ettei siellä ole sille mitään kummallisuuksia. Meidän vuoro tuli ja ori ampaisi vauhdikkaaseen laukkaan kauniin pukin saattelemana. Ensimmäinen este oli tavallinen pysty, johon Hurja sai liikaa ohjaa ja este ylitettiin suurella pompulla. Minulla oli todellinen työ saada hevonen oikeasti pidettyä sopivassa kontrollissa. Rata oli liukas ja kerran Hurjan takajalka lipsahti kaarteessa mutta ei häiriintyvästi. Sarjoille jouduin ronskilla kädellä tekemään pidätteet, mutta se kannatti. Askeleet ja lähestyminen meni täydellisesti! Vauhti oli hurja mutta yhden puomin Hurja tipautti harmillisesti alas. Olin kyllä tyytyväinen suoritukseemme. Jännitysnäytelmä kesti pitkään, mutta lopulta me jäimme neljännelle sijalle. Rata oli vaikea, olosuhteet olivat vaikeat ja etenkin pohja pilasi varmasti monen ratsukon radan tänään.

Palkintojen jaon jälkeen kävelimme varikolle, missä oli vielä isompi härdelli kuin tullessamme. Hevosautoja meni jatkuvasti, trailereita lähti ja uusia saapui. Hurja oli jo vähän rauhoittunut, ylimääräinen virta oli nyt purettu ja pehmeä pohja imi hyvin virtapiikin pois. Porkkanat oli ansaitut ja laitoimme orille suojat jalkoihin, tarjosimme vettä ja lastasimme Hurjan traileriin. Todella hyvä ja kiva päivä kaikenpuolin!