Gregoor Pink Ink

Virallinen nimi Gregoor Pink Ink Rekisteritiedot VH18-017-0383 Rotu, sukupuoli Shetlanninponi, tamma Väri, säkäkorkeus Musta, 102cm Syntymäaika, ikä 06.05.2018 - 8-vuotias Painotuslaji Valjakkopainotus (vaativa) Tuonut Lissu T. (GBR) Omistaja Sorel (VRL-00884) / Mairoth Saavutukset KTK-III

Gregoor Pink Ink, tai tutummille pelkkä Pinki, on suloinen ja melko äkäinen pikku otus: mitä ikinä teetkin tälle neidille, niin vastassa on aina nyrpistelevä ilme tai jekku takataskussa tai hihansuussa. Mutta voitettuasi tämän pikkuneidin sydämen, se tekee kaiken haluamasi ja on oikea unelmaponi.

Pinki on hyvin vilkas ja vaikea tamma. Neiti testaa kaikkia käsittelijöitään ja kaipaa elämäänsä haasteita ja virkistystä. Liiat vapaapäivät ja tylsä tarha ovat omiaan innostamaan tammaa karkailuun ja pieneen pahantekoon. Tamma ei kuitenkaan ole ilkeä, hiukan ylivilkas vain. Jos neidin haluaa kuulolle ja rauhalliseksi, paras keino siihen on ratsastaa monena päivänä kyllästymiseen asti ja tuohuilla sen jälkeen sen kanssa tallissa. Pinki nauttii rapsuttelusta ja tykkää muutenkin kun sen kanssa puuhaillaan. Tammalla on kuitenkin tapana pyöriä ja näykkiä, varsinkin jos osaamattomia tai hiukankin pelokkaita henkilöitä päästetään käsittelemään sitä. Näykkiminen on paha tapa, josta tammaa ei tunnu saavan millään irti. Kun tietty ihminen huomauttaa siitä riittävän monta kertaa ja voittaa Pinkin luottamuksen, ei se enää samalla henkilölle uhoa. Kavioiden putsaaminen on Pinkin kanssa melkoinen operaatio.

"Hahaa! Nyt mä purasen!" Kyllä, tuo lause saattaa esiintyä useammin kuin usein Pinkin päässä kun sitä hoitaa. Harjatessa, riimua laittessa, kavioita puhdistaessa, varustaessa... Ainoa paikka, missä Pinki osaa olla kunnolla, on pesuboxi. Kipakka Pinki on siellä kuin sulaa vahaa käsissäsi, se nimittäin rakastaa pesemistä yli kaiken. Myös rapsuttelusta tamma pitää, mutta kohtuudessa sitäkin. Suutaan se ei aukaise, ei sitten millään.. Ellei sinulla sattuisi olemaan vaikka maukasta omenaa taskussasi.

"No nyt sun on aika kyl lentää sielt mun selästä keikkumasta." Tuokin on varmasti yksi Pinkin mietteistä, kun sillä ratsastetaan. Tamma yrittää kaikkea mahdollista päästäkseen eroon riesasta sen selässä: Se yrittää karkailla kentän aidan ali, pysähtelee ennen aikojaan, tekee äkkisyoksähdyksiä sekä äkkipysähdyksiä, napostelee joka ikisen heinän kentän laitamilta. Ei siis mikään unelmaponi ratsastaessa. Laukkaa se ei nosta; kunnolla, viskelee vain häntäänsä ja luimistelee korviaan kuin sanoen: "Turha vaiva, en mä sitä nosta vaikka mikä olis!" Ravissa Pinki tekee äkkpysähdyksiä ja vetää samalla päänsä alas. Tomeralla ja arvonsa tietävällä ratsastajalla Pinki kuitenkin osaa olla ihan säädyllisesti. Ja sattumoisin pikkuneidillä on myös outo taipumus pelätä maiskuttelua ja naksahteluja. Se on siis pahin virhe mitä tamman selässä voi tehdä. Mutta kisoihin meneminen onkin sitten ihan eri juttu. Ehei, Pinki ei ole pahempi kuin kotonaan. Se oikeastaan keskittyy paremmin ja käyttäytyy ihan mukavasti.

Kaikista vähiten temppuilua tapahtuu kärryt perässä. Mitä nyt välillä poni yrittää peruuttaa kärryt ojaan tai olla kulkematta senttiäkään eteenpäin. Pinki on kuitenkin kiva valjakkoponi, joka pienistä jaloistaan huolimatta pystyy uskomattomiin taidonnäytöksiin. Vauhti ei ole ongelma ja jos vain ohjastaja on tasainen ja osaava, saa tämän ponin kanssa aikaan vaikka mitä. Pinki osaa laiskottelun taidon ja käyttää sen kyllä hyödyksi, jos tilaisuus tulee. Poni täytyy pitää ensimmäisestä askeleesta lähtien reippaassa käynnissä ja pitää tahti yllä.

Tamma pistää kisakentillä vipinäksi ja tekee aina parhaansa, joskus ehkä enemmänkin. Voitonhaluiseksi tapauksesti Pinkiä voisi tosiaan sanoa. Pinkin on pakko olla aina lauman johtaja, missä ikinä se sitten onkaan. Pinki komentelee muita mielensä mukaan, vaikkei olekaan kauhean kokenut vielä. Paha sille, joka sitä uhkaa: Pikku Pinki antaa kyllä tupenrapinat!

Uimisestä Pinki tykkää niin, että saattaa kesken maastolenkin laukata lähimpään lätäkköön. Tamman kanssa onkin hauska kahlailla ja uiskennella. Uitossa Pinkin herttainen puoli pääsee oikeuksiinsa ja tamma nauttii täysin siemuksin. Se on jopa leikkisä, eikä missään tapauksessa yritä vahingoittaa ratsastajaa tai uittajaa.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Prussianblueshe, rn, 100cm evm	ii. Steelbueshe, rt, 103cm	iii. Noort Latte Art
		iie. Bay Leaf Ohana
	ie. Sapphiresongsshe, m, 101cm	iei. Royal Drama
		iee. Appelqvist Supermodel
e. Gregoor Barbiepinkshe, m, 102cm evm	ei. Mobile Horrorshe, m, 98cm	eii. Quinleigh Radiowaves
		eie. Blind in Paradise
	ee. Gregoor Tattoo Inkshe, rn, 100cm	eei. Mosaic Mess
		eee. Gregoor Ink Stains

 ★ Lue sukuselvitys ★ Sulje sukuselvitys

i. Prussianblue, ruunikko, 100cm, rakenteeltaan vankka, hyvä luustoinen ja sopusuhtainen ori on palkittu II-palkinnolla ja kiertänyt näyttelyissä saavuttaen maansa tavoiteltuja titteleitä. Iso-Britanniassa vaikuttanut poni on vaihtanut kotia jo muutamia kertoja. Se on asunut myös Tanskassa, Ruotsissa ja loputa se päätyi eläkepäiville Suomeen tehden muutaman varsan lisää. Kaikenkaikkiaan varsoja on yhteensä noin 90kpl ympäri maata. Suomessa syntyi vain 6kpl. Luonteeltaan ori on herrasmies, joka ei turhia mahtaile ja metelöi. Se arvostaa ihmisiä ja on käsiteltäessä helppo ja kevyt, pieni pilke silmäkulmassa tietenkin. Vaikuttanut myös käyttöponina helppo C kouluradoilla ja noviisissa valjakkoajossa, myös parivaljakossa toimii moitteettomasti.

ii. Steelbue, rautias, 103cm, on mielenkiintoinen sukujuuriltaan ja tämä poni on sekotus vähän ja kaikkea. Rakenteelta se on kompakti ja sopusuhtainen, sillä on vahva alas liittynyt kaula, pitkähkö selkä, lyhyt luisu lautanen. Takaosa on vahva, jaloissa on hyvä luusto ja liike on käynnissä ja ravissa suora ja matkaavoittavaa. Palkittu näyttelyissä useilla I- & II-palkinnoilla. Ori on saapunut Englannista Tanskaan, missä se on ollut todella vähäisessä jalostuskäytössä, pääosin vain oman tallin tammoille. Luonteeltaan se on perus orimainen, joka jaksaa uhitella muille poneille ja pitää älämölöä. Ei lastenkäsittelyyn soveltuva, mutta aikuiset ovat touhunneet ja ajaneet ponia jonkin verran. Ei kuitenkaan koskaan kilpaa, mutta pontentiaalia tähän olisi ollut. Steelbuella on 24 jälkeläistä ja se menehtyi 25-vuotiaana todella pahaan ähkyyn.

ie. Sapphiresongs, musta, 101cm, kuvankaunis ja hempeä luonteinen ponitamma on todella taitava käyttöponi. Sen kanssa on kilpailtu helppo C tasolla koulussa, hypitty 70cm rataesteitä ja kilpailtu valjakkoajoa vaativissa luokissa. Tällä tammalla on todella upea liike ja se kantaa itseään hyvin. Käsiteltävyydeltään kaikkien hoidettavissa, se on auttanut monet aloittelevat ratsastajat ratsastuksen saloihin turvallisesti, kuten myös kärryillä. Tammalla on pitkä runko, hyvät ja kuivat jalat, kaula on sopusuhtainen runkoon nähden, eli hieman pitkä. SIllä on ilmeikäs pää ja hyvät niskan ja kaulan liittymät. Kaviot ovat hyvän pyöreät ja niissä on hyvä kavioaines. Takaa saattaa jännittyessään levittää jonkin verran takajalkoja mutta nopeemmassa vauhdissa tämä jää pois. Sapphiresongs on varsonut kolme todella upeaa varsaa, joista jokaisesta on tullut kiva luonteisia ja hyviä, terveitä käyttöponeja lajiin kuin lajiin.

e. Gregoor Barbiepink, musta, 102cm, toimii suuren shetlanninponi siittolan jalostustamman tehtävissä. Ennen siitostamman uraa, sillä kilpailtiin valjakkoa jopa vaativissa luokissa ja se todella menestyi hyvin! Sijoituksia rapisi tasaisin väliajoin, olihan hänellä yksi parhaimmista kuskeista kärryillä ja valmentamassa. Lopulta kuitenkin tapaturmassa tamma loukkasi jalkansa ja toiveista ja paranteluista huolimatta, jalka oireili kovemman rasituksen jälkeen. Gregoor Barbiepink palasi kasvattajansa talliin 9-vuotiaana siitostamman tehtäviin ja se onkin erinomainen emä varsoilleen, välillä myös sijaisemän tehtävissä. Sillä on selvät kiimat ja synnytyksissä ei ole koskaan ollut ongelmia. Gregoor Barbiepink on rakenteeltaan vahva luustonen, sopusuhtainen ja erinomainen shetlanninponi rodun edustaja, vaikkei sitä näyttelyissä olekaan kierrätetty. Se on periyttänyt varsoilleen hyvää luonnetta, hyvää rakennetta ja kivaa liikettä. Gregoor Barbiepink on kuuden upean varsan ylpeä emä.

ei. Mobile Horror, musta, 98cm, varsinainen tukkajumala, joka hurmaa ihmiset upealla ulkokuorella, mutta myös luonteella ja liikkeellään. Sillä on kilpailtu aktiivisesti valjakkoajossa noviisilla tasolla, vaikka kapasiteetti riittäisi heittämällä myös vaativiinkin ajoluokkiin. Erityisesti koulu- ja tarkkuusajot ovat sen vahvinta osaamista. Sillä on hyvä kärsivällisyys ja työmoraali, sen kanssa on ilo työskennellä niin kokeneen kuin aloittelevankin ohjastajan. Luonteelta ori on rauhallinen ja hyvä käsitellä. Se ei pidä showta pystyssä, vaikka ympärillä pyörisi paljon muita poneja. Se saattaa kevyesti hörähtää mutta sen uhoomiset oli siinä. Mobile Horror on vaikuttanut Englannissa koko ikänsä ja ollut rajoitetusti käytössä jalostukseen. Varsoja orilla on parikymmentä. Rakenteelta Mobile Horror on hieman kevyempi, sporttimallisempi shetlanninponi, joka on jakanut kasvattajien mielipiteitä rakenteensa ansiosta. Kuitenkin aina ollut terve, liikkuu erittäin hyvin ja vapaasti.

ee. Gregoor Tattoo Ink, ruunikko, 100cm, vaikka koko on pieni, tamma on toiminut opetusratsuna pienille lapsille. Sen luonne on täyttä kultaa, sen selkään voi mennä kuka tahansa. Se tietää ja tunnistaa pienet ratsastajat ja käyttäytyy sen mukaisesti. Kokeneemmilla junnuilla tamma osaa jo vähän jumpitellakin, mutta jos ratsastaja on määrätietoinen ja tomera, ponin saa kulkemaan todella kauniisti. Sillä on kiva laukka ja ravi on irtonaista ja matkaavoittavaa. Rakenteelta se on hieman jytkympi yksilö, mutta liikkumiseen se ei ole vaikuttanut. Kilpailuissa ei ole käyty, vaikka taitoja riittäisi kouluradoille, esteradoille ja miksei myös valjakkoajoon. Ponia on paljon ohjasajettu ja käyty rotunäyttelyiden oheissa myös käyttöluokisssa ja kyllä sieltä ihan hyviä sijoituksia on tullut. Näyttelyissä tamma on saanut tasaista II- ja III- palkintoa. Jos omistajat olisivat pitäneet tammansa hieman kevyemmässä kunnossa, sen sijoitukset olisivat voineet olla jotain muuta. Gregoor Tattoo Ink on varsonut vain kaksi jälkeläistä. Se jouduttiin lopettamaan vasta 19-vuotiaana suolikierteen takia.

t. Huvin Pinto Ink	s. 10.04.2019	isä. Coalville Duncan	om. indy	KTK-II
o. Mairoth Trivium	s. 12.09.2019	isä. Hjalldar Thor	om. Sorel	KTK-II
t. Mairoth Mango Tango	s. 16.03.2020	isä. Razzmatazz X	om. alina

» kuuliaisuus ja luonne: 696.92     » tarkkuus ja ketteryys: 780.65     ♦ Valjakkoajossa op ( vt. 4 / 3 )

★ Kilpaillut vain porrastetuissa kilpailuissa. ★ Tavoitteena VVJ-laatuarvostelu & SHLA

Päiväkirja ja valmennukset

Päiväkirjamerkintä

Tänään meillä oli kunnia esiintyä uuden ratsastuskoulun avajaisissa, joka oli varsin arvostettu valjakkotoiminnastaan. Minä olin suurisuisena kaupassa paikan omistajan kanssa laukomassa, että kyllä minä sinne voin tulla näytöksen tekemään. Siitähän paikan omistaja innostui, joten tässä sitä ollaan. Olen nyt muutaman päivän valmistellut ponin ulkokuorta koitokseen. Kevät alkaa tekemään tuloaan, kuraa on paikat täynnä ja ponit rakastavat sotkemista. Pinki on varsinainen sotkija ja se on saanut itsensä peiteltyä vahvan savimassan alle. Kyllä oli itku lähellä, kun Saaran kanssa aloimme mutaponia puhdistaa. Ihme kyllä, tuntejahan siinä kului, mutta poni on nyt todella kiiltävä ja hyvän näköinen! Ulkokuoren lisäksi olimme käyneet muutamalla yksityisellä valjakkovalmennuksella, koska Pinki on viettänyt eläkepäiviä ja kunnon radasta on jo tovi kulunut.

Valmennuksessa Pinki oli vähän kankea, mutta fiilis oli tosi hyvä. Saimme kotiläksyksi jumpata Pinkia ja se me todella teimme. Sitä tehtiin ratsain, ajaessa ja tallissa venyttelemällä herkkujen avulla. Se alkoi toimia, koska viimeisissä harjoituksissa Pinki tuntui jo tosi hyvältä ja tiukat kurvin suoritettiin kovalla vauhdilla, eikä tötsien päältä tippunut yhtäkään palloa! Aamulla vielä ponin viimeistely ja sitten voimme lähteä matkaan. Ajomatka oli lyhyt, vain 20 minuuttia. Pinkin mukana trailerissa oli Berry tamma.

Tapahtumapaikalle saavuttuani lähdin toimistolle ilmoittautumaan. Saara sai tehtäväksi mennä tarkistamaan ponit ja hiljalleen purkaa kuormaa. Kärryt ulos ja sitten oli ponien vuoro. Pinki katseli ympärilleen ja hirnahti muutaman kerran kirpeästi. Pinki vastasi emänsä huuteluun ja nyt on ainakin meidän ponitammat huomioitu. Pinki ei yleensä itsestään ilmoittele, mutta poikkeuspäiviä riittää. Veimme ponit vierastalliin valmistautumaan. Meillä oli vähän reilu tunti aikaa omaan koitokseen. Saara valmisteli Pinkia sillä aikaa, kun minä yritin päntätä vielä radan muistiini. Olen varsin taitava hermoilija, joten kaikki pitää tehdä moneen kertaan, että ne jäisivät mieleen. Rata oli aika simppeli, kaarteita ja keskellä tiukkoja kujia ja käännöksiä. Nyt minun täytyi toivoa vain, että Pinki on tänään virkeä ja näyttää taitonsa. Tilanne oli kummallinen, koska kyseessä ei ollut mikään kilpailu mutta silti minua hermostutti melkein enemmän, kuin ennen starttia...

Saara oli laittanut kaikki valmiiksi, minun ei tarvinnut kuin nousta kärryille ja lähteä valmistautumaan. Ulkona oli vapaana kenttä, missä tein veryttelyn. Pinki tuntui onneksi virkeältä ja kaarteet sujui mallikkaasti. Kello oli kolme ja nyt oli meidän vuoro. Maneesin ovet aukesivat ja kehotin ponini liikkeelle. Maneesi oli melkein täynnä. Iloinen puheensorina täytti hallin mutta kaikki hiljentyivät, kun kehotin Pinkin vauhdikkaaseen laukkaan!

Aluksi laukkasimme maneesia ympäri, haettiin tuntumaa ja sitten aloitimme tehtävän suorittamisen. Vähän jouduin ottamaan kiinni, koska Pinki tuntui innostuvan maneesissa entistä enemmän. Tiukat kaarteet laukassa meni hyvin, ravissa Pinki liihotti tyytyväisenä ja hyvällä askeleella eteenpäin. Kehotin ponin laukkaan ja muutama vaikeampi S-kiemura ja sitten vuorossa oli maneesin keskellä olevat törpöt. Siellä sai olla tarkkana, koska kääntymisiä ja kiemuroita oli vähän mihinkin suuntaan ja tehtävä vaatii kunnolla keskittymistä. Nopeus piti laskea paremmin hallittavaan raviin ja eikun yrittämään! Pinki kuunteli todella hienosti ja reagoi miltein välittömästi pyydettyyn. Loppuun vielä muutama kiemura laukassa ja rata oli suoritettu. Lähdimme reilujen taputusten saattelemana maneesista pois ja oli aika hyvä fiilis! Saara riisui Pinkin sillä aikaa, kun kävin juttelemassa paikan omistajan kanssa ja onnittelemassa uudesta tallista. Kotimatka sujui hyvin ja Pinki sai kotona palkaksi muutaman porkkanan ekstrana iltaruoan päälle.