Valentia SWA

Tämä on virtuaalihevonen

Valentia on luonteeltaan rehellinen, ystävällinen mutta myös varsinainen vekkuli. Valentialla on tapana hamuilla ihmisten taskut, vaikka puoli väkisin! Olen hoitajille sanonut, että minulle ei tarvitse jättää korvaus vaatimuksia, en osallistu niihin, kaikki tehdään omalla vastuulla. Karsinassa Valentia pyörii ja hyörii. Turhan usein omat varpaat ovat muusina, eli järkevintä on hoitaa hevonen käytävällä. Pullistamisen keisarinna on tämä vaalea tamma. Se osaa sen jotenkin niin hyvin, että sitä täytyy yrittää jekuttaa ja siirtää keskittyminen johonkin muuhun. Leivän tai porkkanan antaminen vie ajatukset hetkeksi muualle ja silloin voi hyvin saada muutaman reijän kireämmälle. Varusteiden laitto sujuu muuten hyvin, tosin vähän kiukuttelee suitsien laittamisessa. Valentia nostaa päätänsä ja sitä on joskus hankala saada takaisin alas, kun korkeutta piisaa.

Valentialla on paljon kapasiteettia esteratsastuksesta ja sitä on miellyttävä ratsastaa. Työmoraali on korkea ja esteille on vahva pyrkimys, joskus liiankin vahva. Jo pelkän esteen näkeminen aiheuttaa jo lihaksissa väreilyä. Tästä hevosesta näkee jo kauas, että se rakakastaa työtään. Esteille Valentia täytyy saada otettua hyvin hallintaan ja ennen estettä tehtyä selkeät pidätteet ja nopeutta tiputettua. Muuten kaikki tiukat kurvit onnistuu ja nopeus ei tule olemaan ongelma. Valentialta löytyy voimaa ja rohkeutta ylittää este, vaikka esteelle lähestyminen tapahtuisi hankalasta kulmasta tai este tulisi vähän yllättäen. Tämä hevonen ei kiellä esteelle kuin ääritilanteissa. Laukka on kohtalaisen aktiivista ja nopeaa, ei suurta ison hevosen laukkaa. Valentiaa on helppo kontrolloida ja kädelle kevyt.

Maastossa Valentia saattaa säpsähdellä asioita, mitä, sitä on vaikea sanoa. Se saattaa säikähtää lintua, traktoria tai yllättävää tuulenpuuskaa. Se on vain sellaista säpsymistä, koskaan ainakaan vielä, Valentia ei ole lähtenyt karkuun tilannetta. Turvallisempaa on lähteä toisen hevosen kanssa maastoilemaan. Näin Valentiakin on rauhallisempi ja kummitukset unohtuu matkalle. Kentällä on kiva välillä vääntää koulua ja hakea hevosen keskittymistä tarkkoihin juttuihin. Esteillä on vauhdin huumaa ja koulussa keskitytään niihin pieniinkin juttuihin ja apuihin. Hyvinä päivinä Valentia keskittyy alusta loppuun mutta tammapäivinä keskittyminen on vaihtelevaa. Joskus taas on päiviä, kun ei vain huvitita. Tällöin Valentiaa saa ratsastaa reilusti eteenpäin, muuten liikkuu laiskasti ja väsyneesti.

Valentialle on tärkeää että muut hevoset ovat lähellä. Yksin ei viihdy, Valentiasta tulee todella levoton ja ehkä vähän hätäinen. Varsojen kanssa on hauskaa irroitella ja leikkiä. Valentia ei aina muista kokoaan pienten kanssa ja joskus hieman jännitää, kun niiden vauhtia ja menoa katselee, ettei vain sattuisi mitään. Hyvin kuitenkin Valentia huomioi vilkkaat pienemmät hevoskaverit eikä haavereita ole sattunut. Valentian saa portille pelkällä vihellyksellä, kunhan sieltä taskun pohjalta kaivaa sen leipäpalan valmiiksi tarjolle.

☆ Jälkeläiset: - ei vielä jalostuskäytössä

i. Apeiron trak, m, 163cm ERJ-I, KERJ-II	ii. Ironstone trak, trn, 167cm evm	iii. Philiste evm
		iie. Irony evm
	ie. Aperient trak, m, 155cm evm	iei. Spiegeleisen evm
		iee. Aperitif evm
e. Valetta trak, rnvkk, 167cm	ei. Admiral trak, rnvkk, 168cm evm	eii. Robuste evm
		eie. Schleppe evm
	ee. Valerian trak, m, 166cm evm	eei. Beiram xx evm
		eee. Valiance evm

☆ Kilpailee porrastetuissa ERJ:ssä.

☆ Saavutukset - Åland Weekend: Prix de Gustafs Päronträdgård 140cm: 38/46 - Åland Weekend: Warm Up 150cm: 41/41

☆ Kultasaari Cup 27.08.2023 (ERJ)

Karsinasta kuului kevyt hörähdys, kun astelin vuokratun siirtotallin karsinan luokse, jossa Valentia majaili. Tamma oli varsin tarkka ruoka-ajoistaan ja se kyllä toivotti lämpimästi tervetulleeksi jokaisen, joka vain kantoi hänelle ruokaa kippoon. Valentia on miellyttävä ja helppo hevonen. Sen kanssa reissaaminen on sujunut hyvin, vaikka kyseessä on kuitenkin kohtalaisen nuori hevonen. Tämä tuo vaihtelua meidän nuoriso osaston muiden hevosiin verrattuna. Rhea asteli karsinaan harjapakki mukanaan, jolloin tamma nosti päätänsä rehuvadista ja katsoi hyvin happamalla ilmeellä Rheaa, kuin sanoen, tuletko todella häiritsemään ruokahetkeäni? Rhea ei tästä välittänyt vaan rupesi heti tuumasta toimeen. Käytävältä kuului kolinaa ja puhetta. Kartanon omistaja Sofia Kultasaari saapui karsinan luokse. Hän kyseli, miten on sujunut ja onko meillä kaikki hyvin. Kerroimme, että viihdyimme oikein hyvin ja hevoset ovat olleet tyytyväisiä karsinapaikkoihinsa. Saimme kuulla hieman tiluksista ja sen historiasta, samalla kun Rhea valmisteli Valentiaa. Sabina kertoi olevansa rakastunut kartanon tiluksiin, rantaan, kukkasiin ja niin upeisiin rantalaitumiin, että olisi valmis jo muuttamaan tänne! En kuitenkin antanut tyttärelleni lupaa hylätä meitä, joten kehotin tyttöä lähteä hakemaan hevosautosta Valentian varusteita. Tamma oli syönyt ruokansa ja sai vielä oleilla muutaman tunnin, ennen kun oli aika siirtyä tositoimiin.

Istahdin hevosauton luokse viritetyn leirimme tuolille ja jäin vain nauttimaan hetkestä. Upea ilma, vihreät laitumet ja upeat kukka-asetelmat ja istutukset avasi eteeni postikorttimaisemaa. Kyllä meillä Saksassa on hienot puitteet ja maisemat mutta kyllä Suomen kesä on aina ollut erityisen kaunis ja ilmasto on ihanan raikas. Kieli on vaikean kuuloista, enkä ymmärrä miten ikinä sitä kukaan oppii tai ymmärtää, mutta onneksi täällä osataan englannin kieltä hyvin. Lisäksi ihmiset ovat kohteliaita, huomaavaisia ja ystävällisiä, kaikki auttavat toinen toistaan. Sabina asteli luokseni, häntä kuulemma jännittää miten meidän Valentia pärjää näin kovatasoisessa porukassa. Hevosta täytyy herätellä avuille ja saada se virkeään mielentilaan, että mistään tulisi yhtään mitään. Lohdutin tytärtäni ja sanoin kaiken sujuvan varmasti hyvin. Valentiasta on tullut Sabinalle tärkeä hevonen ja olen ollut pitkään sitä mieltä, että hän voisi alkaa itse tammalla kilpailemaan. Hän on kuitenkin niin kova jännittäjä tyyppi, että helpolla Sabinaa ei saada kisailemaan, ainakaan suuremmissa kisoissa tai varsinkaan ulkomailla! Kotopuolessa Sabina on kyllä kilpaillut niin este- kuin kouluratsastuksessakin, ihan kivasti menestyen.

Kilpailupaikalla alkoi väkeä olla paikalla jo aika paljon. Ihmisiä ja hevosia kulki vähän joka nurkalla ja hälinä alkoi olla aikamoinen. Oli aika laittaa Valentialle varusteet niskaan ja lähteä lämmittelemään tamma. Rhea oli ollut reipas ja Valentia seisoi karsinassaan puoli unisen näköisenä, kun saavuin takaisin talliin – olikin tamma jo varustettu. ”Saat kyllä tehdä töitä, että tämän unikeon saat viritettyä kisamoodiin”, totesi Rhea. Kieltämättä, siinä on pieni työmaa mutta vilkaisin Sabinan suuntaan ja totesin, että hän voisi ahkeroida hevosen verryttelyssä niin minä voisin sillä aikaa käydä juottamassa nuoret orit autossa ja tutustumassa kartanon antimiin hieman paremmin. Vähän Sabina vastusteli mutta sisimmässään hän oli tätä varmasti toivonut, eikä maanittelua tarvinnut kauan jatkaa, kun Sabina puki jo kypärää päähänsä. Jännityksellä odotamme, miten Valentia saadaan hereille, jaksaako tamma suorittaa hyvin vai onko tänään päivä, kun rata tehdään puolivaloilla?