L'Escalade Rogue

Tämä on virtuaalihevonen

Escalade on ajoittain ärsyttävä diiva, jonka kanssa tuntuu kaikki olevan pelkkää sotimista mutta on myös niitä aikoja, kun hevoselle käy kaikki. Koskaan ei voi tietää, millä mielellä tamma on herännyt tähän päivään. Tämä on tuonut oman jännityksen hevosen kilpailu-uraa ajatellen. Kaikki voi mennä päin mäntyä ja lujaa kun taas välillä menee niin hienosti, ettei meinaa uskoa samaksi hevoseksi! Escaladen kanssa elämä on täynnä jännitystä, vaihtelua ja tiedustelua.

Tämän neidin nuoruus ei ollut helppo ja yksinkertainen. Varsa oli kovin rohkea, avoin ja leikkisä. Hiljalleen sen mieli on muuttunut tekemisestä ja etenkin kiimat tuntuvat käyvän korvienväliin ja pahasti. Tilanne on helpottanut ajanmyötä ruokinnan ja joskus lääkityksenkin kanssa. Harkitsimme hevosen myyntiä sen ollessa 3-vuotias mutta hiljalleen kun yhteinen sävel lähti löytymään, oli myönnettävä, että tämä on yksi taidokkaimpia ja näyttävimpiä hevosia mitä meillä on ollut, kun se vain sille päälle sattuu. Escalade ei anna mitään ilmaiseksi, eikä vähällä. Se vaatii ratsastajaltaan koko kropan ja jokaisen solun käyttöä, että hevosen pääset viemään GP-tason liikkeisiin.

Ratsuna Escalade on vaihteleva ja vaativa. Joskus on tilanteita, että hevonen päättää olla nostamatta laukkaa ja se ei sitä tule nostamaan, jos se on jo päätöksensä tehnyt. Joskus veryttelyaleella toinen hevonen provosoi hevosen sielun elämän niin pahasti, ettei kilpailusuorituksesta tule mitään. Joskus hevosella on niin vahva kiima, että ohi kävelevät hevoset aiheuttavat niin vahvoja fiiliksiä tammassa, että ratsastajan satulaan nouseminen ärsyttää niin pahasti, että itse kilpailu areenalle ei ole asiaa. Näitä on sattunut ja tapahtunut - paljon. Monesti on heitetty valkoinen pyyhe kehään ja todettu, ei pysty. Sitten taas kotona tamma on esittänyt niin hienot kouluratsastuksen GP-tason liikkeet, että usko ja toivo on palannut takaisin niin vahvana, että pian löydämme meidät taas kisatantereelta tämän hevosen kanssa. Kun Escalade viitsii ja haluaa, se todella näyttää hienoa eleganttia, tahdikasta ja hallittua liikkumista. Se on todella tasapainoinen ja tasainen liikkuja. Vaihdot hevonen suorittaa näyttävästi ja puhtaasti. Laukka on energistä, hyvin pyörivää ja vahvaa. Ravi on lennokasta ja takaosassa on hyvä työntö. Hevosen ja ratsastajan yhteistyö on hienoa seurattavaa, kun hevonen on päättänyt olla todella kuulolla.

Hoitotoimenpiteet on syytä suorittaa hoitopaikalla käytävällä. Silloin näkee aika selvästi, minkälaisen päivän tulemme viettämään tämän hevosen kanssa. Sen näkee jo heti, ettei ole hyvä päivä. Toisinaan taas harjatessa tamma seisoo paikoillaan ja silmät painuvat umpeen. Silloin kannattaa tilanne käyttää hyödyksi ja tehdä hieman haastavampi treeni. Maastossa Escalade on hieman levoton ja säpsy, porukassa parempi. Kesällä on kiva lähteä merelle kahlaamaan mutta uimaan emme ole koskaan hevosta saanut. Muita hevosia kohtaan Escalade on provosoiva ja pomottava. Liian dominoivan johtajatamman kanssa tilanne eskaloituu varmasti pahasti, joten tarha ja laidunkaverit täytyy miettiä tarkoin.

☆ Jälkeläiset: trak-o. L'Eathel Rogue / s. 23.08.2023 rn, 168cm / isä. Havia Ares trak-o. L'Eogann Rogue / s. 15.10.2023 trn, 167cm / isä. Jules Cay v. Helmwald

i. Faustino v.d. Halor trak, rt, 160cm	ii. Theatre Bizarre trak, rt, 162cm Ch, KTK-I, KRJ-II	iii. Screamfest evm
		iie. Theine Tango evm
	ie. Fatima trak, prn, 158cm VIR MVA Ch, KTK-I, KRJ-I	iei. Gazon evm
		iee. Freska evm
e. L'instinct De Mort PB trak, prn, 164cm KRJ-I	ei. Radonezh trak, m, 166cm KRJ-I	eii. Quiet Riot II evm
		eie. Myarth evm
	ee. Aiatar trak, m, 162cm	eei. Kamchatka evm
		eee. Sintashta evm

☆ Kilpailee porrastetuissa KRJ:ssä.

☆ Saavutukset - Åland Weekend: Prix St Georges Special: 10/34 (63.866 %) - Åland Weekend: Intermediate II: 3/32 (70.065 %)

☆ Kultasaari Cup 26.08.2023 (KRJ)

”Istu syvälle satulaan ja rentouta hartiat!” kehotus kuuluin kentänlaidalta. Tyttäreni Sabina oli halunnut lämmitellä minulle Escaladen. Tämä tamma osaa olla halutessaan hyvin hankala ja hankalasti motivoitavissa. Jo aamusta lähtien tamma oli kolistellut sijaiskarsinansa seiniä ja mölissyt naapurikarsinan hevosille. Kiimat eivät tällä kertaa pitäisi olla ongelmana mutta yleensä aamusta on nähtävillä, minkälainen päivä tämän eläimen kanssa on tulossa ja tiedämme kaikki sen jo nyt – ei tule olemaan helppoa.

Sabina teki parhaansa, sai hyvin tamman kuulolle ja hevonen näytti varsin hyviäkin pätkiä verryttelyssä. Milliäkään tamma ei tule antamaan ilmaiseksi. Verryttely alkoi hiljalleen täyttyä eikä enää riittänyt, että keskittyi täysin hevoseen vaan täytyi olla valppaana ja varoa myös muita ratsukoita. Escalade narskutteli kuolaimia ja valkoinen vaahto valui hampaiden välistä tamman nostellessa ylähuultansa. Se ei selvästi ollut tilanteeseen tyytyväinen. Sabina ratsasti takaisin hevosauton luokse ja minä kävelin perässä. Autosta kuului kova mölinä, kun talouden nuorin yksilö päätti pitää omia pirskeitään ollessa autossa yksin.

Escalade vaikutti Sabinasta kovin hermostuneelta, se väisteli apuja ja pohjetta, eikä tuntumaa saanut niin tasaiseksi mitä täytyisi saada – jotta hevonen olisi tyytyväisempi ja samalla loppuisi kuolainten pureskelu ja huulten nostelu. Nyt oli hyvä ottaa hetki huilia, löysätä satulavyö ja antaa tamman hengähtää rauhassa. Rhea lupautui lähteä taluttamaan tammaa kohti rantaa, joka oli rauhallinen paikka liikkua. Se voisi olla nyt hyvä idea. Sabina oli hieman pahoillaan, vaikka ongelma ei ollut hänestä johtuvaa. Usein ratsastaja lähtee itse soimaamaan itseään mutta nämä tilanteet ovat täysin hevosesta johtuvaa. Sanoin Sabinalle, että hänen täytyy muistaa oma rohkeus, päättäväisyys ja itsevarmuus juuri näissä tilanteissa, jolloin oma olemus ja tuntemukset tukevat hevosta parhaalla mahdollisella tavalla suorituksessa. Hevoset aistivat pienetkin tunnetilat ihmisestä ja jos hevonen on itse epävarma, se saattaa pyrkiä hakemaan tukea ratsastajaltaan ja silloin täytyy pystyä tarjota sitä tukea sillä hetkellä. Sabina nämä asiat tietää kyllä mutta se saattaa tuntua helpottavalta, kun joku sanoo sen vielä ääneen.

Muutama ratsukko oli enää meitä ennen. Rhea oli tullut takaisin rantalenkiltä ja hän sanoi tamman olleen yllättävän rauhallinen ja tyytyväinen. Hyvä niin! Nousin ratsaille, kiristettiin vielä satulavyö ja katsottiin kaikki varusteet, että ne ovat kunnossa ja sitten lähdin suuntaamaan kohti verryttely aluetta. Escalade oli lopettanut kuolaimilla mälväämisen ja askel oli selvästi rennompi, mitä verkassa. Nyt kun saisin pidettyä hevosen mielentilan tässä suoritukseen asti, voisi Escaladelta odottaa sen tasoisen suorituksen, millä se todellisuudessa on. Ravailin, asettelin ja taivuttelin. Pohkeet menivät hyvin läpi ja tamma oli tarkasti kuulolla. Oli aika siirtyä lähemmäksi odottamaan omaa vuoroa. Rhea ja Sabina näyttivät minulle peukkua vielä radan laidalta ja minä nyökkäsin heille. Olin hyvin itsevarmana menossa areenalle, Escalade hyvin tyyneen tuntuisena – nyt vain jännitetään, saisinko hevosesta sen parasta osaamista irti ja mitkä tulevat olemaan prosentit!