Celeviá al Braqa++++

Tämä on virtuaalihevonen

Tiedät varmasti sen vähän turhankin herkän hevostyypin, joka ahdistuu omasta mielestään liian kovista harjoista ja harjanvedoista, kauhistelee samoja kentän nurkkia ja kottikärryjä, muuttuu karuselliksi tuulisella säällä ja bongailee muutenkin pikku-ukkoja vähän joka paikasta. Meidän Celeviamme on tämmöinen herkkis. Tai sitten se on hurjan lahjakas Pokémon GOssa, eikä tarvitse edes sovellusta pokémonien bongaamiseen.

Tammassa on hyvääkin herkkyyttä ja reaktiivisuutta, joka kuitenkin hautautuu valitettavan helposti Celevian arkuuden ja stressiherkkyyden alle. Hieman yllättäen matkustaminen ei tunnu stressaavan tai edes jännittävän tammaa ollenkaan, kunhan sillä on joku rauhallinen lajitoveri matkaseurana. Yksinään Celevia kyllä stressaa vatsansa kuralle saman tien.
Ilkeäksi tai edes äkäiseksi tätä hevosta ei kyllä voi moittia. Celevia tulee oletusarvoisesti toimeen jokaisen ihmisen ja eläimen kanssa, vaikka saattaakin arastella esimerkiksi aasien ja lehmien kovaa ääntä. Lapsista, kissoista ja lampaista tamma pitää erityisen paljon. Kovaääniset, nopealiikkeiset ihmiset saavat tamman vähän varuilleen, ja rauhallisillakin ihmisillä menee hetki tehdä täydet sinunkaupat, vaikka Celevia tuleekin uusien tuttavuuksien kanssa toimeen. Se kuitenkin on vähän herkkä, arka ja varautunut, joten pieni epäluuloisuus suopeasta suhtautumisesta huolimatta ei ole mitenkään yllättävää. Tuttujen ihmisten kanssa Celevia rentoutuu eikä pälyile ympärilleen aivan koko ajan, vieraammassa seurassa tamman menninkäisbingolappu täyttyy huomattavasti nopeampaa.
Vaikka tamma onkin kiltti ja periaatteessa helppohoitoinen, sen kanssa pitää olla korostetun pehmeä. Kovimmat harjat jätetään pois, loimi puetaan melkein hidastellen eikä vain reippaasti vedetä sitä pään yli, vaikka naapurikarsinan kaverille niin voikin tehdä. Klippauskoneen kanssa ollaan äärettömän tarkkoja, koska sen ääni jännittää Celeviaa , ja kengittäjän pitäisi saada pehmytkätisyydestään ja ymmärryksestään jokin palkinto, niin hienosti hän kengitystilannetta sekä siitä aiheutuvista äänistä (etenkin kengän takomisesta) kauhistuvaa Celeviaa käsittelee.

Taluttaessa tamma tuntuu olevan vähän varpaillaan, huonolla säällä (tuulta, kova sade, lumisade, sumuista, muuten vain hämärää..) taas lentoon lähdössä. Vähän samaa näkyy ratsastettaessakin. Celevia on taitava, mutta sen ratsuttaminen otti aikansa, ja nykyään alkuverryttelyt sekä hevosen rentouttaminen ovat ne aikansa ottavat jokapäiväiset haasteet. Etenkin maastossa tamma bongaa kaikki sukupuuton välttäneet sapelihammastiikerit sekä puista just nyt irtoavat, viattomien hevosten naamalle tipahtavat lehdet. Porukassa tamma on hieman rennompi, kunhan maastoseuransa ei ole stressaavaa sorttia.
Maneesissakin voi säikkyä. Nurkat ovat tunnetusti täynnä mörköjä, katsomossakin voi olla jokin hevosenlihan makuun päässyt tappaja, joka ei missään nimessä voi olla unissaan penkiltä lattialle tipahtanut tallikissa.
Kun (sanon kun, en jos) tamman saa rentoutumaan ja luopumaan monsteribongailustaan, jäljelle jää hyvällä tavalla herkkä, vaikkakin vähän huolestunut ratsu. Tamman miellyttämisenhalu sekä yritteliäisyys ovat aivan omaa luokkaansa, ja raukkaparka tuntuu vähän murehtivan sitä, tekeehän se nyt varmasti oikein. Celeviaa ei voi kehua liikaa treenin aikana! Pienetkin kiitokset, reilu myötäys ohjalla ja sään rapsutteleminen, vakuuttavat Celeviaa siitä, että se tekee oikein, se osaa.
Ja Celeviahan osaa. Se on pätevä kouluratsu, ryhdikäs, itsensä hyvin kantava ja hienoliikkeinen, ihmisen kanssa mielellään työskentelevä ja aina parhaansa yrittävä. Erityisesti laukkaliikkeissä tamma loistaa, tosin vaihtoehtoisesti ne laukkaliikkeet voivat olla kamalinta tahditonta poukkoilua, mikäli tamman keskittyminen herpaantuu ja se hoksaa jossain lantakasan tienoilla tappajakärpäsen. No, ainakaan tämä ei pukittele, vaikka saattaakin jämähtää paikoilleen, peruuttaa kauhistuneena tai tehdä uukkarin ja singota kauas kamaluuksista. Ennakointi, hevosen työn touhussa pitäminen sekä runsaat kehut pienentävät riskiä huomattavasti.

Kaikesta osaamisestaan huolimatta tamma ei ole ykkösvalinta kilpakentille. Matkustaminen ei sitä stressaa, kuten todettua, mutta kilpailutilanne meinaa vähän jännittää. Celevian saa kyllä rentoutettua vieraissakin paikoissa, ja parhaimmillaan se kääntää yleisön ja tuomariston katseet ihastuneiden huokauksien kera. Se vain on vähän työläämpää kuin kotona, sillä vieraat nurkat jännittävät Celeviaa enemmän kuin kotinurkat. Eikä se ratsastamisen työläys ole se ongelma, tietenkään, vaan Celevian kohoava stressitaso. Tammaa on siedätetty vierailemalla lähitalleilla pikkukisoissa ja ihan muuten vain, ja se tuntuu kantaneen vähän hedelmää. Mitään luontevaa, joka paikassa täysin tyyntä maailmanmatkaajaa tästä hevosesta ei kyllä saa. (luonteesta kiitos Lissu T. <3)